Maailmanloppu soitti ensimmäisen keikkansa Kouvolassa vuonna 2011 ja pian keikalta nauhoitettu live-c-kasetti liikkui tiuhaan Helsinginkin katukaupassa. Bändiä on alusta asti ympäröinyt jonkinlainen ihailun ja kunnioituksen aura. Maailmanlopulta on ollut vaikea välttyä, jos on ylipäätään perillä 2010-luvun suomalaisesta punkista ja hardcoresta, ja useimmilla on bändistä ainakin joku mielipide. Viime vuosina keikkatahti on jo hieman rauhoittunut, joten LoukkoFestin keikka on helsinkiläisille tänä keväänä harvinaista herkkua. Loukon kysymyksiin vastaili yhtyeen itsekin loukkolainen kitaristi Aleksi.

 

Maailmanloppu on julkaissut toistakymmentä levyä, melkein yhtä monta t-paita-designiä ja keikkaillut ahkerasti Yhdysvaltoja myöten. Haastatteluita on kuitenkin vaikea löytää eikä bändillä ole minkäänlaisia nettisivuja tai someprofiileita. Mistä moinen salamyhkäisyys?

Ei ole tarvetta tyrkyttää.

 

Sanoituksissanne käsitellään aika paljon sotaa. Punk-lyriikassa aihe on jo lähes klisee, mutta totuus on että sota on nykymaailmassa yhtä todellista ja ehkä jopa vielä ajankohtaisempaa kuin kliseisten sanoitusten kultakaudella 80-luvulla. Miksi koette edelleen tärkeäksi kirjoittaa sodasta?

Siinähän se vastaus tavallaan on jo kysymyksessä. Vaikka täällä turvallisessa Suomessa on enemmän ja enemmän mahdollisuuksia hukkua viihteeseen ja olla näkemättä mitä tällä pallolla tapahtuu, sodat ja konfliktit eivät ole kadonneet mihinkään.

Mä olen myös työssäni päivittäin tekemisissä uutisten ja uutiskuvamateriaalin kanssa, eli kohtaan näitä kauhuja koko ajan. Sieltä on hyvä, jos nyt niin voi sanoa, ammentaa.

 

Sodat ja konfliktit eivät ole kadonneet mihinkään.

 

Selkeästi harcorebändinä alkanut Maailmanloppu on sittemmin laajentanut musiikillista skaalaansa myös synkempään ja maalailevampaan suuntaan nojaillen muun muassa post- ja anarkopunkkiin. Julkaisuilla nämä lajityypit kuitenkin pidetään visusti erillään. Mikä tähän on syynä?

Tyylitaju. No ei, vaan ollaan vaan haluttu tehdä tietynlaisia kokonaisuuksia.

 

Maailmanlopun julkaisuissa on kautta linjan ollut selkeä, yhteneväinen tyyli. Onko bändin visuaalisuus teille erityisen tärkeää? Miten löysitte hovitaiteilijanne ja kuinka paljon hän vaikuttaa bändin ilmeeseen?

Toki se on tärkeää, niinkuin toivottavasti näkyy.

Hovitaiteilija on vanha ystävämme, joka on ollut jo pitkään osa tätä punk-skeneä. Olimme tykänneet hänen tekemistään jutuista ja kysyimme tekisikö hän meillekin jotain. Hän on jo kuin viides jäsen ja luotamme häneen täysin.

 

Hardcore on tiivistettyä ilmaisua.

 

Uusi, järjestyksessä toinen täyspitkänne ilmestyy tänään. Useimmat julkaisunne ovat olleet pienlevyjä: singlejä, EP:itä tai splittejä. Mikä lyhyessä formaatissa viehättää?

Uusi pitkäsoitto tosiaan ilmestyi tänään 20.4. ja julkaisijana toimii Svart Records.

Lyhyt formaatti sopii hyvin punkkiin. Punk, ja varsinkin hardcore on tiivistettyä ilmaisua.

 

Maailmanlopulla on kovan livebändin maine ja keikkoja takana toistasataa. Mikä keikkojen soittamisessa on parasta? Entä pahinta?

Parasta on mm. uusien paikkojen näkeminen bändikaverien kanssa sekä uusien ihmisten tapaaminen. Kiertueilla on hienoa nähdä miten muiden maiden DIY-punk -skene pyörii ja päästä hetkeksi sinne sekaan.

Pahinta on kun soittokamat prakaavat.

 

Olette kaikki Kouvolasta kotoisin, vaikka osa nykyään asuukin pääkaupunkiseudulla. Kouvolaa pidetään erityisen tuotteliaana ja laadukkaana kaupunkina punk- ja vaihtoehtomusiikin puolesta, vaikkei sen maine muutoin olekaan kummoinen. Mistä luulette tämän johtuvan? Merkitseekö Kouvola teille itsellenne jotain erityistä?

Kun itse muutin pois Kouvolasta siellä ei juurikaan tapahtunut mitään punkin saralla. Onneksi sinne on nyt jäänyt ihmisiä jotka ovat muiden kaupunkien skeneihin sulautumisen sijaan laittaneet siellä asioita tapahtumaan ja luoneet sitä kautta sinne mielekkään toimintaympäristön. Nythän sieltä löytyy useampi baari missä on vaihtoehtoisempia keikkoja, Kulttuuritallit, hyvä studio ja vaikka mitä.

Muista en tiedä, mutta mulle Kouvola on synnyinkaupunki ja tottakai se on jättänyt minuun jäljen. Millaisen, siitä en ole varma.

 

Mitä odotatte tulevalta LoukkoFestiltä? Onko teillä jotain sanottavaa potentiaaliselle yleisölle?

Odotan hyviä bileitä ja eritoten Romanssin showta!

 

Maailmanloppu esiintyy LoukkoFesteillä la 19.5.2108. Uutta levyä voi kuunnella täällä: Tuhon Koodi

Teksti: Vilja Joensuu

Kuva: Jussi Jänis

Post Author: Loukko

One Reply to “Maailmanloppu haluaa herätellä viihteeseen hukkuneita”

Comments are closed.

You may also like

Pihalla-elokuvassa kaikki on vähän pihalla – katsojakin

Pihalla | Draamakomedia | ohjaus Nils-Erik Ekblom | ensi-ilta 30.11.2018

Oikeaoppisen uhmakkuuden oppikirja

TLDR: Aktivistien henkilökertomukset ja Pohjois-Amerikan alkuperäisväestölle omistettu luku ovat kirjan

Vain minä saan kutsua itseäni hulluksi on sininen kirja mielen sairaudesta

Sanna-Mari Paakki, taiteilijanimeltään Vanamo Karhupuro, on kirjoittanut esikoisteoksenaan pienen sinisen