Otsikon sanat on lausuttu minulle useamman kerran. Olen ymmärtänyt ne kehotuksena vaieta, olla ottamatta tilaa tilanteessa, joka ei minua kosketa. Astun mielelläni sivuun, kun etuoikeutettu asemani niin vaatii. En kuitenkaan ole varma, olenko ollut etuoikeutettu tilanteissa, joissa ihmiset ympärilläni keskustelevat kokemistaan ihmissuhteiden päättymisistä, enkä itse koe koskaan seurustelleeni. Ennemminkin sanoisin, että olen ihmissuhteineni syrjääntyönnetty, sillä erokeskustelut rajautuvat usein koskemaan vain romanttisia ihmissuhteita, vaikka olen minäkin eroja kokenut.

Olen ihmissuhteineni syrjääntyönnetty, sillä erokeskustelut rajautuvat usein koskemaan vain romanttisia ihmissuhteita, vaikka olen minäkin eroja kokenut.

Olen joutunut elämäni aikana luopumaan useista ihmisistä; kasvanut minulle tärkeiden henkilöiden kanssa erilleen, tullut petetyksi ja lopettanut yhteydenpidon. Minusta on hämmentävää, että esimerkiksi sydänystävän kanssa erkaantumista ei useimmiten nähdä erona, eikä erotilanteeseen näin ollen suhtauduta samanlaisella kollektiivisella myötätunnolla. Meillä ei ole tapana puhua ystävyyden päättymisestä tai hakea lähipiiriltämme tukea uuteen elämäntilanteeseen – sillä sellaisena minä sydänystävän menettämisen näen: uutena elämäntilanteena.

Ihmissuhteet voivat olla moninaisia, muuttuvia ja toisinaan mutkikkaita. Mutta olivatpa ne suhdelaadultaan minkälaisia tahansa, tärkeän ihmisen menettäminen ravisuttaa aina perustuksia myöten. Tapahtui erkaantuminen sitten yllättäen, konfliktin siivittämänä, yhteisestä päätöksestä, salaa hiipuen, fyysisen välimatkan seurauksena tai syistä, joita edes eron osapuolet eivät täysin tavoita, ihminen harvoin on eron jälkeen entisellään. Hänen elinpiirinsä ei ainakaan ole.

En pidä suhteen ikuisesti kestämistä ideaalitilanteena, sillä minulle elämän väliaikaisuus on juuri se asia, joka synnyttää elämän merkityksellisyyden.

Hahmotan itse ihmissuhteita niiden elävyyden kautta: kuinka paljon meillä on tilaa hengittää ja kasvaa ihmissuhteessamme samalla kun näemme vaivaa jakaaksemme elämiämme toistemme kanssa. Emme vain sanojen tasolla, vaan yhteisin kokemuksin, itsemme likoon laittaen. Mitä paljaampi uskallan olla ihmissuhteissani – mitä vähemmän pelkään luottaa johonkuhun – sitä läheisemmäksi voin toisen ihmisen kokea. Läheisyyden kannalta sillä ei ole väliä, olemmeko me verisukulaisia, asuinkumppaneita, lapsuudenystäviä tai suhdekategorioiden tavoittamattomissa.

Kaikkien itselle oleellisten ihmisten kanssa ei kuljeta yhdessä elämän loppuun saakka – enkä sitä odotakaan. Oikeastaan en pidä suhteen ikuisesti kestämistä edes ideaalitilanteena, sillä minulle elämän väliaikaisuus on juuri se asia, joka synnyttää elämän merkityksellisyyden. Vaikka en näe ihmissuhteen kestoa suhteen onnistumisen mittana, ei se tarkoita, etteikö tärkeän suhteen päättyminen repisi, vaatisi surutyötä ja muilta ihmisiltä saatua empatiaa.

En väitä, että romanttisten suhteiden päättymiset ovat identtisiä tilanteita muunlaatuisten ihmissuhteiden päättymisten kanssa. Sen sijaan toivon, ettei seurustelusuhteen loppumista nähtäisi “ainoana oikeana” erotilanteena. Toivon tilaa käsitellä moninaisten suhteiden eroon johtaneita tapahtumia ja niiden herättämiä tunteita. Toivon, ettei kukaan enää koskaan väitä minulle, että kokemukseni ihmissuhteissani eivät ole todellisia.

 

Post Author: Mariia Koistinen

You may also like

Nykyinen translaki on Suomen häpeä

Pakkosterilisaatio tuntuu rumalta sanalta kaukaisesta menneisyydestä. Ihmisoikeuksiin uskova sivistysvaltio tuskin

Querelle oli laimennettua litkua hyväosaisille

Querelle, joka kuvailee itseään ”nykyaikaiseksi boutique-festivaaliksi, joka panostaa viihtyisyyteen, palveluihin ja jonottomuuteen”, ilmestyi viime vuoden keväänä Twitteriin ja aiheutti hämmennystä salamyhkäisyydellään. LoukkoZine kävi tsekkaamassa tapahtuman.

Ei mikään v*tun parisuhdeblogi

Tästä tekstistä alkavassa Suhteellisuusteoriaa-kolumnisarjassa haistatetaan seurustelunormille pitkät ja syvennytään ihmissuhteiden elämänmakuiseen ja tunnerikkaaseen maailmaan moninaisia suhdenormeja haastaen.

Aikataulu ja ohjelma

LOUKKO RY

Loukko ry:n tarkoituksena on edistää esteettömyyttä ja syrjimättömyyttä sekä lisätä tietoisuutta esteellisyydestä sanan laajassa merkityksessä. Yhdistys tuottaa esteetöntä ja turvallisemman tilan periaatteita noudattavaa kulttuuri- ja taidetoimintaa sekä pyrkii tulevaisuudessa työllistämään marginalisoitujen ryhmien edustajia.

Ostopakoton kahvilamme on auki ti-to klo 12-18

Osoitteemme on Castréninkatu 7, 00530 Helsinki