Kolme vuotta Helsingin Kalliossa toiminut Alakulttuurikeskus Loukko suljettiin helmikuussa 2022, ja työryhmä vetäytyi toiminnankehittämistauolle. Mitä tähän asti on tapahtunut?
Read the article in English here
Kun Loukko suljettiin alkuvuodesta, oli työryhmämme harventunut ja perinpohjin uupunut. Olimme pyörittäneet avointa kulttuuritilaa vapaaehtoistyöllä lähes kolme vuotta, mikä tarkoitti kuukausittain satoja palkattomia työtunteja työryhmäläisten omien töiden ja muun elämän ohella. Lopettamiseen liittyvien käytännön asioiden ja byrokratian keskellä pestiin Loukon työryhmän sisällä kesällä 2021 tapahtuneen ahdistelun jälkipyykkiä, josta voit lukea lisää tästä.
Aivan kokonaan toimintamme ei kuitenkaan hyytynyt keskuksen sulkemiseen, sillä aktiivijäsenemme Ari pyöritti kevään ajan Loukon Museokerhoa ja toteutti saavutettavan kierrokseen neljään eri taidemuseoon.
Muuten päätimme antaa itsellemme aikaa toipua kesän yli ja aloittaa pöydän puhdistamisen työryhmän kesken syksyn tullen. Elokuussa tapasimme kartoittaaksemme, kenellä toimintaan osallistuneista oli tässä tilanteessa mahdollisuus ja halu jatkaa yhdistyksessä ja sitoutua yhteisön turvallisuuden kehittämiseen sekä tehtyjen virheiden käsittelyyn ja henkilökohtaiseen reflektioon, jota kehittämistyö väkisinkin vaatisi.
Yhteisön vaalimisen tärkeys
Kun alakulttuurikeskus oli avoinna, meni kaikki aikamme toiminnan järjestämiseen muille. Oman yhteisömme hyvinvointi jäi jatkuvasti taka-alalle, ja se alkoi valitettavasti näkyä jäsenten uupumisena ja toiminnasta jättäytymisenä.
Myös säännöllisten työryhmäkokousten järjestäminen päivittäistoiminnan keskellä oli haastavaa. Kokouksia pidettiin ilta-aikaan työvuorojen päätteeksi silloin kun oli aivan pakko ja asialista oli kasvanut jo pelottavan suureksi. Kokoukset venyivät tuntikausien mittaisiksi, eikä akuuteilta asioilta jäänyt oikein koskaan aikaa vapaampaan keskusteluun.
Nyt kollektiivimme on kokoontunut syyskauden ajan joka toinen tiistai aina kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamisten rajattu kesto on laskenut osallistumiskynnystä kokouksiin. Olemme nauttineet keskustelevimmista, paineettomammista tapaamisista. Olemme alkaneet tajuta, kuinka valtavaa ja kunnianhimoista kokonaisuutta pidimme pyörimässä oman jaksamisemme kustannuksella.
Tehdyt ja tulevat toimenpiteet
Kun suljimme Castreninkadun alakulttuurikeskuksen, päätimme, ettemme avaa uutta paikkaa ainakaan ennen kuin voimme olla varmoja, että se on ympäristönä mahdollisimman turvallinen paitsi kävijöille myös meille itsellemme. Tämä tarkoittaa, että käymme sisäiset prosessimme läpi kohta kohdalta ja mietimme tarkemmat toimintastrategiat mahdollisimman monen potentiaalisen ongelmatilanteen varalle.
Loukon kävijäkysely
Kehitystyömme pohjaksi toteutimme keskuksen sulkemisen yhteydessä (helmi-maaliskuu 2022) kävijäkyselyn, jolla kartoitimme sitä, millaisia toiveita ihmisillä on toimintaamme kohtaan sekä sitä, miten meidän koetaan onnistuneen siihenastisessa työssämme. Tulevien rahoitushakujen pohjaksi halusimme tietysti myös selvittää, koetaanko saavutettavammalle ja turvallisemmalle kulttuuritoiminnalle ylipäätään tarvetta ja mikäli kyllä, mitä osallistujat tällaisesta toiminnasta hyötyvät.
Kyselyn tulokset analysoitiin kevään ja kesän aikana ja esiteltiin työryhmällemme syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
Kyselyyn vastasi yhteensä 183 ihmistä. Sen tulokset olivat lamaannuttavan epäonnistumisen keskellä pyörimisen jälkeen lämmittäviä. 97 % vastanneista koki, että Loukon kaltaiselle tilalle on tarvetta; tarvetta koettiin erityisesti marginaalitaiteen äärelle pääsyyn sekä ylipäätään turvallisemmalle, avoimelle tilalle. Avaamme kävijäkyselyn tuloksia myöhemmin julkaistavassa toimintakertomuksessamme. Kaikkiin Loukon toimintakertomuksiin voit tutustua tästä.
Tavoitteet 2022-2023
Syksyllä asetimme kehitystyöllemme selkeät tavoitteet:
- Toimintakäytäntöjen selkiyttäminen
- Turvallisemman tilan periaatteiden uudelleenpohdinta
- Koulutuksen ja tuen hankkiminen
- Jaksamista edistävien toimintatapojen kehittäminen
Toimintakäytäntöjen selkiyttäminen
Yhteisömme sisäisen häirintätapauksen käsittely on kulkenut mukana kaikessa syyskauden aikana tehdyssä kehittämistyössä. Olemme listanneet tehtyjä virheitä ja pohtineet, kuinka niiden edessä olisi tullut toimia. Olemme pohtineet paljon vastuuta ja sen jakautumista sekä aktivistin jaksamista. Prosessin eteneminen ja keskustelun tulokset tullaan myöhemmin kirjaamaan muidenkin hyödynnettäväksi.
Turvallisemman tilan periaatteiden uudelleenpohdinta
Olemme kartoittaneet kävijäkyselystä saatujen vinkkien, tiedonhankinnan ja omien kontaktiemme pohjalta turvallisempaan tilaan liittyviä koulutuksia ja kollektiiveja, joihin työryhmämme jäseniä on myös osallistunut pitkin vuotta.
Vaikka työryhmämme epäonnistui yhden jäsenemme kohtaaman häirinnän jälikäsittelyssä, olemme todenneet osaamisemme turvallisemmasta tilasta olevan monelta osin verraten pitkällä. Monet saatavilla olevista turvallisemman tilan koulutuksista lähtevät perusteista ja niistä puuttuu usein meille olennainen näkökulma alakulttuuriin, vapaaehtoistyöhön ja DIY-kulttuuriin.
Loukon tiloissakin esilläkin olleet turvallisemman tilan säännöt olivat hyvät ja yleispätevät. Olemme kuitenkin todenneet, että niitä tulisi päivittää säännöllisesti ja tarvittaessa aina myös tapahtuma- ja tilannekohtaisesti, eikä niitä käyty aina tarpeeksi tarkasti läpi vapaaehtoisten kanssa.
Syyskauden keskustelujen ja hankitun koulutuksen pohjalta työryhmämme pitää alkuvuodesta työpajasarjan, jossa uudelleenkirjoittaa tärkeimmät turvallisuustekijät ja selkiytyneet toimintaprosessit kirjalliseen muotoon.
Koulutuksen ja tuen hankkiminen
Olemme syksyn ajan katsoneet kipeästi peiliin ja käyneet sekä avointa toimintaamme että häirintätapauksen käsittelyssä tapahtunutta epäonnistumista kohta kohdalta läpi. Paljon on kulminoitunut sitovan aktivismin kuormittavuuteen ja toimintaan osallistuneiden loppuunpalamiseen, ei niinkään siihen, etteikö ryhmässämme jo olisi paljon tieto-taitoa.
Päätimme siis lähteä hakemaan ulkopuolista apua ensisijaisesti aktivismissa jaksamiseen ja sitä kautta vapaaehtoistyön saavutettavana pitämiseen. Yhdenvertaisuusasiantuntija ja -kouluttaja Javiera Marchant Aedo räätälöi yhteisömme tarpeisiin kaksipäiväisen koulutuksen, joka järjestettiin joulukuussa 2022. Tulemme purkamaan koulutuksen antia Javieran kanssa alkuvuodesta 2023, ja pyrimme myöhemmin jakamaan oivalluksiamme myös muiden käyttöön.
Jaksamista edistävien toimintatapojen kehittäminen
Loukon keskeisiä periaatteita on ollut alusta saakka, että toimintaan voi osallistua oman jaksamisen ja pystymisen mukaan. Tämä on kuitenkin tarkoittanut, että vastuu on lopulta kasaantunut vain parin henkilön niskaan, joilla ei käytännössä ole täten ollut mahdollisuutta miettiä omaa jaksamistaan. Ongelma on osoittautunut haastavaksi ratkaista, mutta tulemme jatkamaan työtä kestävien toimintatapojen eteen ja kertomaan myöhemmin myös tämän työn tuloksista.
Jatkoa seuraa
Jatkamme aloittamaamme kehitystyötä ja tulemme kertomaan sen annista, kunhan tulevaisuus kirkastuu meille itsellemme. Tällä hetkellä käynnissä on edelleen hidas toipuminen, niin yksilötasolla kuin yhteisönäkin.
Kaipaamme kuitenkin kovasti teitä kaikkia Loukon entisiä kävijöitä, yhteistyökumppaneita ja liittolaisia! Toivottavasti nähdään taas pian! <3
